Kävimme Helmi Kaupunkikoiran kanssa eilen tyttöjen kanssa Kahvila Siilissä. Koska multitaskaaminen yhden koiran, keskustelun ja ältsin mainion porkkanakakun kanssa vei näköjään 95% kapasiteetistani niin tilanteesta kärsivät ensimmäisenä kuvat.
Se kuva jossa oli kahvikuppikin menikin ihan blurriksi.
Helmi piileskeli siis tuolla pöydän alla ja kerjäsi satunnaisesti ystäviltäni koirannameja. Symppaan muuten kahviloita joissa saa viedä koiran sisälle asti. Voisin tietysti olla eri mieltä jos naapuripöydän alta kurkistelisi joku tanskandoggi. Helmin kanssa sen sijaan on helppoa reissata. Mennessä menimme kahdella ratikalla ja paluumatkalla ensin bussilla ja sitten ratikalla. Helmi oli kuin synnynnäinen helsinkiläinen. Kahvin jälkeen istuksimme vielä hetken aikaa nurmikolla ja Helmi sai paistatella neljän ihmisen täyden huomion kohteena. Paluumatka tuntui ehkä jo vähän pitkältä (ainakin minusta).
Helmi odottaa raitiovaunua.
Kotitalon nurkilla näimme jälleen pupun. Olen jo muutamaan kertaan nähnyt (arvattavasti saman pitkäkorvan) yhdessä pöpelikössä keskellä hiekkakenttää ja joka kerta havaitsen sen vasta kun se säikähtää ja säntää liikkeelle. Helmi on näköjään jo niin urbanisoitunut että sitä ei voisi vähempää kiinnostaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti