Nyt illalla alkaa jo naurattaa (haukottelun lomassa), mutta olipas kyllä kaamea ja epäonninen päivä. Oikein sai taas rypeä itsesäälissä ja loppujen lopuksi melkein vedin äksät lähikaupan lattialle kun kassapoika tuli kertomaan että tarjousjätskistä on loppunut juuri se laktoositon sortti.
Olen siis väsykiukkuihminen. Verensokerin valahtaminen harvemmin nostaa raivaria vaan kuihdun hiljaa johonkin nurkkaan ts. pyörryn tai alan yökkäillä. Tai no. Nyt muistellessa tulee kyllä mieleen useampi tilanne kun olen ilmoittanut poikaystävälleni murjottavani ruokaan asti. Ja kyllä olen murjottanutkin! Ehkä mulla onkin jackpot! Suutun sekä väsystä että alhaisesta verensokerista, tosin jälkimmäinen tapahtuu mikäli en ole pyörtynyt jonnekin kuusen juureen.
Olin koko maanantain muuttohommissa ja pääsin nukkumaan vasta puoliltaöin, minkä jälkeen Helmi viihdyttikin minua lopun yön. Jossain vaiheessa yötä ajatukset oli hyvin mustia varsinkin kun tuskailin koko ajan miten ihmeessä aion tällä päällä kirjoittaa aamulla tietojenkäsittelytieteen kurssin läksyt. Siis koodaamisen. Kaipasin kai lisää haasteita elämääni.
Nojoo, olin väsynyt ja jos mut olisi kumottu vaaka-asentoon olisin nukahtanut jo kaatuessani. Ennen kaikkea päivän valmisteli kuitenkin vakaa pettymykseni maailmaan ja ihmisiin ja varsinkin terriereihin. En silti ymmärrä kun jotenkin ihan puhdasta huonoa tuuria tuntui kasaantuneen tähän päivään yhden kuukauden edestä. Muun muassa
- kaksi luentoa vaihtui päikseen niin, että sain parin tunnin varoajalla kaksi tieteellistä artikkelia luettavaksi kesken kaikkien muiden puuhieni
- huushollista oli poissaollessani hävinnyt kaikki vessapaperi
- jokin allerginen reaktio jollekin edellisillan illallisen mausteelle
- Helmin vatsapöpö
- Ööö... En nyt keksi varsinaisesti enempää... Pään sisällä lukumäärä tuntui isommalta.
- Ai niin se tragikoominen jätskijuttu
Tota. Joka tapauksessa oli ihan hirveä päivä ja väsyitkin epäonneani useammallekin ihmiselle. Ai niin ja sitten poikaystävä haki kaipaamaani jäätelöä kotimatkallaan.
Löysin indernetistä pingviinivideon. Jotenkin löydän siitä itseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti