Tänään menin juurikin sillä minimisuorituksella. Ajattelin etten viitsi kävellä vaan hölkkään koko matkan kun on jo niin myöhäkin. En uskalla pohtia sitä matkaa. Muutaman korttelin ehkä kiersin ja silti jouduin osan matkasta kävelemään. Nyt on olo kuin tonniviissatasen jälkeen paitsi että tämän sai tehdä pimeässä anonyymisti.
Yritän ajatella rakentavasti. Jalkapohjia särkee (sääriä tai polvia ei, win!), on kuuma ja vieläkin hengästyttää. Tarkoittaa siis että jollei koneisto tiltannut ihan kokonaan niin kai se nyt jonkinlaisen käskyn sai kehittyä?
Tuparilahja. Riittääks lenkki vai pitääkö vielä imuroida?
Ehkä mun pitäisi unohtaa nyt kokonaan matkan ja ajat. Vedin semmoisen lenkin että nyt tuntuu vähän epämukavalta, siispä muutaman kerran päästä tarvitsen ehkä pidemmän lenkin että tuntuu yhtä kurjalta. Muutaman kerran päästä ehkä hölkkään koko matkan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti